On ihmisiä, jotka kohdatessaan toisen, uuden ihmisen, odottavat, että tuo uusi tyyppi osoittautuu luottamuksen arvoiseksi. Kyse ei ole epäluulosta tai epäluottamuksesta, vaan odottamisesta. Tiedät tyypin.
Sitten on ihmisiä, jotka luottavat automaattisesti. Saman tien. He ikään kuin antavat ensi tapaamalta todistukseen parhaan mahdollisen arvion, ja sen omistaa kunnes tyrii. Tämänkin tyypin tunnet.
Molemmissa tavoissa on hyvekohtia ja kehityskohtia. Molemmat ovat yhtä oikeita.
Luottamuksen syntymisen suhteen olemme erilaisia. Meitä kaikkia taitaa kuitenkin yhdistää se, että jos luottamus menee särki, sitä ei ole kovin helppo palauttaa ennalleen, ei ainakaan nopeasti.
VOIKO LUOTTAMUSTA KEHITTÄÄ?
Aikanaan on tutkittu faktorianalyysillä sitä, kuinka me ihmiset havainnoimme luottamusta toisissamme. Sitä, mistä elementeistä luottamuksen rakentuminen koostuu.
Noiksi elementeiksi piirtyivät avoimuus, uskottavuus, suoruus ja hyväksyntä (lähde: Peili-käyttäytymisprofiili, Peili Consulting). Itse luottamuksen voi määritellä niin monin tavoin kuin on määrittelijöitäkin, tässä yhteydessä tuumin nimenomaan luottamuksen rakentumisen elementtejä ja niissä kasvamista.
1. Avoimuuden kehittäminen
Avoimuus käyttäytymisessä tarkoittaa sitä, kuinka paljon tai vähän kerromme itsestämme ja ajatuksistamme toisille. Se on keskustelua ajatusten herättämistä tunteista, tiedon ja ajatusten vaihdantaa – ei ole tarvetta pidätellä eikä salailla.
Usein muuten ajatellaan, että avoin ihminen on sosiaalinen ja puhelias. Mutta suurenmoista avoimuutta on kuuntelemisen taito.
Olemme nimittäin joskus nopeampia kertomaan ja sanelemaan, kuin kyselemään. Kuitenkin kysyminen ja kuunteleminen ovat voimakkaita avoimuuden ilmentymiä. Kysymykset avaavat ovia ja lukkoja, jokta muuten jäisivät kiinni. Kysymykset käynnistävät ajattelua ja tekevät tilaa ihmettelylle. Ne ovat avoimuutta parhaimmillaan. Avoimuutta voit huomaamatta laajentaa esittämällä kysymyksiä ja kuuntelemalla, enemmän kuin kertomalla ja puhumalla.
2. Uskottavuuden kehittäminen
Uskottavuudella tarkoitetaan sitä, että lupaukset pidetään ja asiat pysyvät oikeissa mittasuhteissa. Poissaololla loistaa liioittelu, asioiden värittäminen ja katteettomat lupaukset.
Uskottavuutta on myös se, että oman osaamisalueen perusasiat ovat kunnossa. Sen lisäksi, että faktat ovat kunnossa ja osaamista löytyy, on havaittu olevan merkitystä sillä, että ihminen on innostunut siitä mitä tekee. Innostus on viruksen lähisukulainen, se tarttuu. Mieti miten kaunis on ihminen joka on innoissaan! Ja koska olemme erilaisia, innostus ja sopiva määrä rauhallisuutta on hyvä olla leppoisassa tasapainossa.
Ajattelen, että perusosaamisen, innostuksen ja rauhallisuuden kivijalka on kuitenkin usko itseensä. Siihen, että ihminen tietää kuka on, mitä tekee ja että molemmat ovat äärimmäisen tärkeitä ja merkityksellisiä. Sekä oleminen että tekeminen. Tiedämme kaikki, miten sydäntä raastavaa ja kiusallista on olemassaolonsa ja tekemistensä anteeksipyytely. Uskottavuuden kehittämisessä ensimmäinen kysymys on se, uskooko itseensä ja tekemiseensä. Oletko koskaan pohtinut mikä tekee sinusta uskottavan? Ethän vähättele tai paina alas itseäsi. Tai toisia!
3. Suoruuden kehittäminen
Suoruus käyttäytymisessä tarkoittaa johdonmukaisuutta ja asioiden käsittelyä niiden oikeilla nimillä. Poissa on kiertely ja välttely.
Suoruus, rakentava suoruus, on kallisarvoinen taito. Se ei tarkoita törkeyttä tai epäkohteliaisuutta. Hedelmällinen ja tuloksellinen keino suoruuden kehittämisessä onkin, yllätys yllätys, kysymykset. Kun haluat olla suora ja esittää argumentin, koitapa tehdä se kysymyksen muodossa.
Siis kysy, älä väitä. Ja muista, että vuorovaikutuksen tavoite harvoin voi olla väittelyn voittaminen. Mitä enemmän harjoitat kysymyksen muotoon puettua suoruutta, sitä enemmän tarjoat toiselle mahdollisuutta oivaltaa itse. Tällöin pääsee tapahtumaan oppimista.
Erinomainen suoruuden muoto on myös huomiopuhe. Se tarkoittaa sitä, että kerrot keskustelukumppanillesi ITSESTÄSI tekemäsi huomion. Sen sijaan, että sanoisit toisen olevan epäluotettava nahjus, voit sanoa vaikkapa näin:
”Teen itsestäni sellaisen huomion, että en kykene yhteistyöhän kanssasi, jos en voi luottaa sanaasi. Haluan jutella kanssasi tästä.”
Olet suora ja rehellinen, et hyökkää, otat vastuun ensin omista tunteistasi ja teet näin toiselle helpommaksi vastaanottaa palautteesi.
4. Hyväksynnän kehittäminen
Hyväksyntä käyttätymisessä tarkoittaa sitä, kuinka aidosti arvostamme erilaisuutta, kuinka kuuntelemme ja kunnioitamme toisia. Siihen ei kuulu tuomitseminen ja vähättely.
Hyväksynnän kehittäminen lähtee itsensä hyväksymisestä. Siitä kuinka armollinen on itselleen, mitä on riittävän hyvä ja itselle riittävyys. Ajattelen, että se on vääjäämätön lähtökohta, koska rakastaT lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. Se miten hyväksymme itsemme, näkyy myös hyväksyntänä toisia kohtaan.
Joka ikisen telluksentallaajan syvin tarve on olla hyväksytty. Työyhteisöissä hyväksyntään ja merkityksellisyyteen vaikuttaa isosti se, mitkä ovat meidän onnistumisen mittarit. Miten sinun työpaikallasi muuten mitataan onnistumista? Entä kotona? Miten sanoissasi ja valinnoissasi näkyy se, että hyväksyt itsesi?
Hyväksynnän inkarnaatio ovat sanat. Sanat muovaavat todellisuutta ja niillä on huima merkitys innostuksen ja oppimisen kannalta. Se mihin keskitymme, se lisääntyy. Siitä pystyy jokainen ynnäilemään mikä lisääntyy, jos keskitymme tarmokkaasti siihen mitä puuttuu, mikä on vialla, kuinka paljon tuli tappiota, missä mokattiin.
**************
Millaiseksi arvelet vaikutuksen, jos keskittyisimme (enemmän ja myös) siihen, mitä vahvuuksia ja taitoja meillä on, miten niitä voisi vielä paremmin valjastaa palvelukseen, mikä on hyvin ja oikein, missä voitettiin, missä onnistuttiin, mitä opittiin, mitä halutaan vielä oppia?
Luottamus on jotain sellaista, joka näkyy käyttätymisessä. Sen täytyy näkyä. Kaikki onnistuminen tai epäonnistuminen kulminoituu vuorovaikutuksen laatuun.
#vuorovaikutus #haavoittuvuus #erilaisuus #käyttäytyminen #luottamus #peili #peilikäyttäytymisprofiili #peiliconsulting #rohkeus #uskallus #ilo #oppiminen #johtajuus #vanhemmuus #yhteys #turvallisuus #tarpeet #kohtaaminen #tiimityötaidot #kansalaistaidot #valmentavajohtajuus #itsetuntemus #itsensäjohtaminen #luottamuksenrakentuminen #avoimuus #suoruus #uskottavuus #hyväksyntä #armollisuus #riittävyys #radikaalihyväksyntä #huomiopuhe #havaintopuhe #kysymys #positiviinenpsykologia #vaikuttavavallankumous
Valokuva Mona Leppäharju